JUNNULAIVUEEN POMMITUSLENTO

Junkers Ju 88 A-4 / Onttola. Litografia Sture Gripenberg.

"Aikainen lähtö" kuvaa lähtöselvitykset Onttolan kentällä kesäkuussa 1943. Lentolaivue 44:n Junkers Ju-88 odottaa aaamuyössä polttoainetta ja pommeja. Lähtö kohteeseen on pian edessä, ja tunnelma on tiivis. Lisää ilmailutaidetta löytyy Sture Gripenbergin kotisivuilta.

Esivalmistelut ennen lentoa

Esimerkki lentosuunnitel|masta.

LAIVUEEN KOMENTAJA tekee lentosuunnitelman kohteelle hyvissä ajoin etukäteen (kuvassa yllä esimerkki). Komentaja määrää kolmen koneen lentueille päälliköt ja heille siipimiehet. Komentaja jakaa KÄSKYNJAOSSA ennen tehtävää lentueille pommituskohteet, käskee pommilastin ja polttoainemäärän sekä ilmoittaa pommitähtäimen asetukset tuulikorjauksineen.

LENTUEIDEN PÄÄLLIKÖILLÄ on oltava käytössään IL2 Mission Planner -sovellus (linkki löytyy sivuston oikeanpuoleiselta palstalta). Laivueenkomentaja jakaa lentueiden päälliköille lentosuunnitelman. Lentueiden päälliköiden täytyy osata suunnistaa hyvin, että he voivat tarvittaessa ottaa laivueen komentoonsa jos laivueen komentaja ammutaan alas. Sen takia lentueiden päälliköiden täytyy olla koko ajan selvillä laivueen sijainnista lentosuunnitelman mukaan.

KAIKILLA LENTÄJILLÄ on oltava näkyvissä TIEDUSTELUKUVA kohteesta (joita on saatavilla VP ja TAW -palvelimilla). Karttojen ja tiedustelukuvien takia jokaisella lentäjällä on oltava toinen laite (kannettava tietokone tai tabletti) joilla niitä voi seurata.

Ajantasalla olevat Virtual Pilots Multiplayer-palvelimen ilmakuvat löytyvät TÄÄLTÄ. Laivueen komentaja jakaa kohteet siten, että jokainen lentäjä tietää tarkkaan mitä maalialueella pitää pommittaa.

Junkers Ju88 pommitähtäin.

Kentällä ennen lentoonlähtöä POMMITUSTÄHTÄIMEEN asetetaan (näppäimistön V-kirjain) etukäteen SÄÄTIEDOT laivueen komentajan ohjeiden mukaan. Tuulen suunta suhteutetaan koneen lentosuuntaan POMMITUSLINJALLA joka tässä tapauksessa on 180 astetta eli etelään. Esimerkkikuvassa tuulee sunnasta 005 joten tähtäimen WIND ANGLE (TUULIKORJAUS) säädin asetetaan osoittamaan koneeseen nähden takatuulta (185 astetta). WIND SPEED (TUULENNOPEUS) -kytkimellä asetetaan keskiarvo tuulennopeudesta eri korkeuksissa, esimerkissä 3 metriä sekunnissa (m/s).

Tuulikorjauksen lisäksi tähtäimeen asetetaan komentajan ilmoittamat likimääräiset korkeus- ja nopeustiedot ALTITUDE (KORKEUS) ja AIRSPEED (ILMANOPEUS) -säätimillä. Tässä tapauksessa lentosuunnitelman mukaan pommituskorkeuden on tarkoitus olla noin 5200 metriä ja nopeuden noin 310 kmh. Nämä arvot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan vasta pommituslinjalla.

Osaston kokoaminen ja nousulento

Lähtökentälle ryhmitytään lähtövalmiuteen kiitoradalle peräkkäin ja noustaan mahdollisimman lyhyin välein ilmaan laivueen komentajan antamien ohjeiden mukaan. Kokoontuminen jonomaiseen nousumuotoon tehdään siten, että johtokone kiertää kenttää MATKATEHOILLA 75% = ATA 1,15 / RPM 2250 laajassa kaaressa noin 500 metrin korkeudessa navigointivalot päällä. Takana nousevat ottavat johtokoneen kiinni lentämällä hieman matalammalla (300-400 metriä) ja leikkaamalla "sisäkurvasta" johtokoneen perään JONOON.

Seurattavat asiat nousutehoilla.

Kun osasto on koottu laivueen komentaja ilmoittaa suunnan ensimmäiselle etapille ja käskee osastolle NOUSUTEHOT (=TAISTELUTEHOT) 85% = ATA 1,25 / RPM 2400. NE OVAT KAIKILLA AINA SAMAT, muuten osasto ei pysy koossa. Kaasua EI lisätä missään vaiheessa vaikka ahtopaine pienenee (ATA-mittarissa) ahtimen ollessa vielä 1-asennossa. Ahdin menee 2-asentoon 3000 metrissä jolloin ahtopaine nousee taas sopivaksi. Jos on sitä ennen laitanut kaasun täysin auki, polttaa helposti moottorinsa!

Takana lentävät koneet nousevat hieman alempana jonossa jolloin johtokone ja edellä menevät näkyvät hyvin tuulilasin keskellä ylempänä. Takana tulijat pitävät "tähtäyspisteensä" koko ajan hieman muiden edellä lentävien ALLA eivätkä yritä "tähdätä" suoraan johtokoneeseen. Kaikki kiipeävät pelkästään KORKEUSTRIMMIÄ käyttäen, jolloin vauhti pysyy automaattisesti sopivana kaikilla: ilmanopeus noin 250 km/h ja nousunopeus 3-5 metriä sekunnissa lämpötilasta riippuen.

Osaston johtaja ilmoittaa oman korkeustrimmiasetuksensa lisäksi JÄÄHDYTINKIDUSTEN asennon muille, sillä niiden asento vaikuttaa paljon nopeuteen. Kun kaikki säädöt ovat samat kuin johtokoneella niin se helpottaa osaston koossa pitämistä!

Matkalento kohteelle vihollisalueella

Kun tavoitekorkeus on saavutettu (yleensä omalla puolella rintamaa) siirrytään laivueen komentajan käskystä MATKALENTOON. Kone TRIMMATAAN VAALALENTOON (Pitch trim noin 0%), AUTOPILOTTI (level stabilizer) laitetaan päälle ja moottorit säädetään käskystä MATKATEHOILLE 75% = ATA 1.15 / RPM 2250. Matkatehoilla lennetään maalialueelle asti ja myös paluumatka ellei muuta käsketä. Tällä pidetään moottorit viileänä jos hätätilanteessa täytyy käyttää taistelutehoja.

Kolmen pommikoneen muodostelma joka mahdollistaa tehokkaan torjuntatulen.

Matkalennolla kootaan kolmen koneen muodostelmat johtokoneiden ympärille yllä olevan kuvan mukaan. Lähestyttäessä johtokoneita käytetään ainoastaan AUTOPILOTTIA ja autopilotin SUUNNANMUUTOSPAINIKKEITA ja säädetään tarvittaessa varovasti kaasua. Mitä lähempänä koneet ovat toisiaan niin sitä parempi on niiden torjunta-aseiden yhteisvaikutus vihollishävittäjiä vastaan. Seuraavat kolmen koneen muodostelmat lentävät johtomuodostelman perässä tai sivuilla komentajan käskyjen mukaan.

Kolmen koneen lentueen johtokone katsottuna vasemman siipikoneen ohjaamosta. Kuva vanhemmasta IL-2 Sturmovik 1946 -simulaattorista. Kolmen koneen lentueen johtokone katsottuna oikean siipikoneen ohjaamosta. Kuva vanhemmasta IL-2 Sturmovik 1946 -simulaattorista.

Pommituslinja ja pommitus

Esimerkki pommituslinjasta. Esimerkki pommituslinjasta kohteen päällä.

Suoralle kohteelle vievälle POMMITUSLINJALLE käännytään viimeistään 40 km ennen kohdetta ja kone laitetaan taas autopilotille komentajan käskyjen mukaan. Esimerkkitehtävässä lähestytään tehdasaluetta suoraan pohjoisesta suuntaan 180 astetta. Pommitus voidaan tehdä kahdella tavalla joko siten, että jokainen huolehtii oman tähtäyksen ja pommien pudotuksen tai siten, että kolmen koneen lentueiden siipikoneet pudottavat pommit lentueenpäällikön antamalla käskyllä.

Ensimmäisessä tapauksessa jokainen siirtyy käskystä tähtäimeen, asettaa sen VIEW (KATSO)-asentoon ja käyttää FURTHER/CLOSER (KAUAS/LÄHELLE) -säätimiä ja etsii navigointikartan avulla maamerkit pommituslinjalta sekä pyrkii saamaan linjan mahdollisimman optimaaliseksi pommitusta ajatellen. Samalla tarkistetaan ja kalibroidaan tähtäimen nopeus- ja korkeusasetukset täysin kohdalleen kun koneen nopeus on vakiintunut.

Toisessa tapauksessa jokainen pysyy tiukasti johtokoneensa siivellä ja pudottaa pommit osaston johtajan käskystä. Silloin ainoastaan osaston johtaja käyttää pommitähtäintä. Pudotuskäskyssä on valmisteleva osa ja sitten varsinainen pudotuskäsky esimerkiksi näin: "Huomio, valmistautukaa pommitukseen - aikaa 15 sekuntia - aikaa 10 sekuntia - aikaa 5 sekuntia - PUDOTA!" Tällöin jokainen painaa pommipainiketta ja pommit putoavat johtokoneen molemmille puolille. Jos lentueita on useampia täytyy jokaisen lentueen johtajan antaa lentueen omalta alikanavalta em. pudotuskäsky (ns. Whisper-kanava).

Pommitähtäimen käyttö

Kun kohde näkyy tähtäimessä etuviistossa alla olevan kuvan osoittamalla tavalla on pommituslinja täsmälleen oikea kun kohteelle tullaan suuntaan 180 astetta eli pohjoisesta. Vertaa näkymää ylempänä olevaan tehdasalueen ilmakuvaan (ajattele se ylösalaisin): Tähtäimessä vasemmalla näkyy joki, keskellä suuri metsäaukea jonka keskellä on vielä metsäsaareke. Rautatie menee aukean läpi pohjois-eteläsuunnassa läheltä metsäsaareketta ja pommituskohde on rautatien ja metsäsaarekkeen välinen linja.

Esimerkki hyvästä pommituslinjasta tähtäimen läpi katsottuna.

Tarvittaessa suuntaa voi korjata jonkin verran tähtäimessä alhaalla keskellä olevalla autopilotin suunnanmuutospainikkeilla (tai näppäimillä). Pommit pudotetaan manuaalisesti kun tähtäinristikko on kohteen päällä. Pommit putoavat täsmälleen tähtäimen osoittamaan paikkaan kun nopeus- ja korkeuskalibrointi on tehty huolellisesti ja tuulikorjaus huomioitu. Viimeisen pommin jälkeen tähtinristikko kääntyy automaattisesti ala-asentoon ja sen läpi voi katsoa mihin pommit osuvat.

Huomioitavia asioita osastolennossa

Jos laivueenkomentaja tai lento-osaston johtaja ammutaan alas, ottaa joku muista lentueenpäälliköistä osaston komentoonsa. Mission Plannerin lentosuunnitelma voi olla kaikilla siipikoneidenkin ohjaajilla näkyvissä, mutta osastolennon aikana navigointikarttaa ei ehdi juuri katsoa koska huomio on oltava koko ajan johtokoneessa ja oman paikan pitämisessä muodostelmassa. Sen lisäksi on seurattava nopeusmittaria, korkeusmittaria, keinohorisonttia, kaarto- ja kallistusmittaria sekä kompassia. Jos osasto hajoaa, niin silloin on jokaisen pystyttävä navigoimaan itsenäisesti kotikentälle.

Laivueenkomentaja antaa 10-30 kilometrin välein kaikille paikkatiedot koordinaatioruudustolla esim näin: "Sijainti nyt 1312 - alaruutu 2/keskiruutu 5" tai "Ylitämme juuri lentokentän X ruudussa 1416". Sen voi kirjoittaa muistiin jolloin jokaisella lentäjällä on saatavilla ainakin viimeinen tarkka sijainti jos jotain yllättävää tapahtuu matkalla. Etappien käännöksissä jokainen saa ainakin senhetkisen paikkatiedon tietoonsa.